Suomalaisen uhkapelisääntelyn historia Kasinord selvityksen mukaan

Suomen uhkapelisääntely on kulkenut ainutlaatuisen kehityspolun verrattuna muihin Euroopan maihin. Monopolijärjestelmä, joka on ollut voimassa vuosikymmeniä, on muovannut suomalaisten suhtautumista rahapeleihin ja luonut erityisen sääntely-ympäristön. Kasinord on selvittänyt perusteellisesti suomalaisen uhkapelisääntelyn historiallista kehitystä ja sen vaikutuksia nykypäivän pelimarkkinoihin. Tämä kehityskulku heijastaa laajempia yhteiskunnallisia muutoksia ja poliittisia päätöksiä, jotka ovat määritelleet suomalaisen rahapelitoiminnan luonteen aina 1900-luvun alusta nykypäivään.

Monopolijärjestelmän synty ja vakiintuminen

Suomen uhkapelisääntelyn juuret ulottuvat 1920-luvulle, jolloin maa itsenäistyi ja alkoi rakentaa omaa lainsäädäntöään. Vuonna 1926 säädettiin ensimmäinen arpajaislaki, joka loi perustan valtion kontrolloimalle rahapelijärjestelmälle. Tämä laki syntyi osittain huolesta uhkapelien sosiaalisista haitoista ja halusta ohjata pelitoiminnan tuotot hyväntekeväisyyteen sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Raha-automaattiyhdistys perustettiin vuonna 1938, mikä merkitsi merkittävää käännekohtaa suomalaisessa uhkapelisääntelyssä. Organisaation tehtäväksi määriteltiin raha-automaattitoiminnan järjestäminen ja tuottojen ohjaaminen sosiaali- ja terveysjärjestöille. Tämä malli loi pohjan ainutlaatuiselle järjestelmälle, jossa rahapelitoiminta kytkettiin suoraan yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.

Toisen maailmansodan jälkeen monopolijärjestelmä vahvistui entisestään. Vuonna 1940 perustettu Oy Veikkaus Ab sai yksinoikeuden vedonlyönti- ja veikkauspelejä varten. Myöhemmin 1960-luvulla Fintoton perustaminen täydensi kolmijako-mallia, kun hevoskilpailuihin liittyvä rahapelitoiminta sai oman toimijansa. Kasinord selvityksen mukaan tämä kolmen toimijan malli säilyi lähes muuttumattomana aina 2010-luvulle asti.

Digitalisaation haasteet ja sääntelyn muutospaineet

2000-luvun alku toi mukanaan merkittäviä haasteita perinteiselle monopolimallille. Internetin yleistyminen avasi suomalaisille pelaajille pääsyn kansainvälisille pelimarkkinoille, mikä alkoi horjuttaa kotimaisen monopolin asemaa. Ulkomaiset rahapeliyhtiöt alkoivat markkinoida palveluitaan aktiivisesti suomalaisille, ja pelaajat löysivät vaihtoehtoisia kanavia pelaamiselle.

Vuonna 2001 voimaan tullut arpajaislain uudistus pyrki vastaamaan näihin haasteisiin, mutta lainsäädäntö ei pysynyt teknologisen kehityksen tahdissa. Monopoliyhtiöt kehittivät omia verkkopalveluitaan, mutta kilpailu kansainvälisten toimijoiden kanssa vaikeutui jatkuvasti. Monet pelaajat alkoivat etsiä tietoa vaihtoehtoisista pelimahdollisuuksista, ja nettikasinot opas -tyyppiset resurssit yleistyivät auttaen kuluttajia navigoimaan kansainvälisten pelipalveluiden kentässä.

Euroopan unionin sisämarkkinalainsäädäntö asetti lisäpaineita suomalaiselle monopolimallille. EU-tuomioistuin käsitteli useita tapauksia, joissa arvioitiin kansallisten rahapelimonopolien yhteensopivuutta unionin lainsäädännön kanssa. Vaikka Suomen malli sai osittaista tukea, paineet liberalisoinnille kasvoivat jatkuvasti. Kasinord analyysin mukaan 2010-luku oli erityisen kriittistä aikaa, jolloin monopolimallin puolustaminen vaati yhä vahvempia perusteluja.

Kohti yhtenäistä monopolia ja uusia sääntelyratkaisuja

Merkittävin muutos suomalaisessa uhkapelisääntelyssä tapahtui vuonna 2017, kun kolme erillistä rahapelimonopolia – Veikkaus, RAY ja Fintoto – yhdistyivät yhdeksi Veikkaus Oy:ksi. Tämä uudistus oli seurausta pitkästä poliittisesta prosessista ja pyrki vahvistamaan monopolin asemaa digitalisoituvassa ympäristössä. Yhdistymisen tavoitteena oli tehostaa toimintaa, parantaa pelaajansuojaa ja turvata rahapelituottojen ohjautuminen yhteiskunnallisesti hyödyllisiin kohteisiin.

Uusi yhtenäinen Veikkaus otti käyttöön useita pelaajansuojelutoimia, kuten pakollisen tunnistautumisen kaikissa pelikanavissa ja tappiorajojen asettamisen. Nämä toimet olivat vastaus kasvavaan huoleen rahapelien haitoista ja kritiikkiin, jonka mukaan monopoliyhtiö ei ollut tehnyt riittävästi pelaajien suojelemiseksi. Kasinord tutkimuksen perusteella nämä uudistukset olivat merkittävä askel kohti vastuullisempaa pelitoimintaa.

Samanaikaisesti lainsäädäntöä tiukennettiin ulkomaisten rahapelitoimijoiden osalta. Vuonna 2023 voimaan tullut uudistettu arpajaislaki vahvisti maksupalveluntarjoajien ja teleoperaattoreiden velvollisuuksia estää luvattomien rahapelipalveluiden käyttö. Laki antoi myös viranomaisille uusia työkaluja valvontaan ja täytäntöönpanoon. Verkkotunnusten sulkeminen ja mainonnan rajoittaminen tulivat keskeisiksi keinoiksi monopolin suojaamisessa.

Kansainvälinen vertailu ja tulevaisuuden näkymät

Suomen monopolimalli erottuu selvästi useimpien Euroopan maiden sääntelyratkaisuista. Ruotsi siirtyi vuonna 2019 lisenssimalliin, jossa useat yksityiset toimijat voivat hakea toimilupaa tiukasti säännellyllä markkinalla. Tanska ja muut Pohjoismaat ovat seuranneet samankaltaista kehityskulkua. Kasinord vertaileva analyysi osoittaa, että Suomi on yksi harvoista EU-maista, joka on pitänyt tiukasti kiinni täydellisestä monopolimallista.

Monopolimallin puolustajat korostavat sen etuja pelaajansuojelussa ja tuottojen ohjaamisessa yhteiskunnallisiin tarkoituksiin. Vuosittain Veikkaus tuottaa noin miljardi euroa, joka ohjataan urheiluun, taiteeseen, tieteeseen ja sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Tämä rahoitusmalli on tullut osaksi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja luo merkittävän taloudellisen riippuvuuden rahapelituotoista.

Kriitikot puolestaan kyseenalaistavat monopolin tehokkuuden pelaajansuojelussa ja viittaavat kasvavaan harmaan markkinan osuuteen. Arvioiden mukaan merkittävä osa suomalaisista pelaajista käyttää ulkomaisia pelipalveluita, mikä nakertaa monopolin taloudellista perustaa ja heikentää pelaajansuojelun toteutumista. Lisäksi on esitetty huolta siitä, että julkisen sektorin riippuvuus rahapelituotoista luo ristiriitaisia kannustimia pelihaittoja ehkäisevässä työssä.

Tulevaisuudessa suomalainen uhkapelisääntely kohtaa useita merkittäviä haasteita. Teknologinen kehitys, erityisesti kryptovaluuttojen ja hajautettujen alustojen yleistyminen, vaikeuttaa perinteistä sääntelyä entisestään. Nuorten pelaamistottumusten muutokset ja sosiaalisen median integroituminen pelitoimintaan luovat uusia riskejä, joihin nykyinen sääntelykehikko ei täysin vastaa. Samalla EU:n tasolla käydään jatkuvaa keskustelua yhtenäisemmästä rahapelisääntelystä, mikä voi tulevaisuudessa asettaa lisäpaineita kansallisille monopoleille.

Suomen uhkapelisääntelyn historia heijastaa jatkuvaa tasapainoilua taloudellisten intressien, pelaajansuojelun ja yhteiskunnallisten arvojen välillä. Monopolimalli on säilynyt poikkeuksellisen pitkään, mutta sen tulevaisuus riippuu kyvystä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Kasinord kokonaisarvion mukaan seuraavat vuosikymmenet tulevat olemaan ratkaisevaa aikaa suomalaisen rahapelisääntelyn kehitykselle, kun perinteiset mallit joutuvat kohtaamaan globalisoituneen ja digitalisoituneen pelimarkkinan realiteetit. Päätökset, joita nyt tehdään, määrittelevät pitkälti sen, miten Suomi kykenee tulevaisuudessa tasapainottamaan pelaajansuojelun, yhteiskunnallisen rahoituksen ja markkinoiden toimivuuden.